Missä vika? Eikö kysyntä kohtaa tarjontaa? Eikö viesti tavoita vastaanottajia? Hukkuuko hyväkin sanoma mediamassaan? Onko kuitenkin tehty vääriä asioita ja/tai väärään aikaan? Vai onko kaikkea vain liikaa - viestejä, markkinointia, tapahtumia, tempauksia, osallistamista - ja aikaa liian vähän?
Harmittaahan se, kun joutuu perumaan huolella valmistellun tapahtuman, tai siihen suurin odotuksin toteutettuun ilmestyykin vain kourallinen ihmisiä. Harmituksen kohteena eivät niinkään ole ne "hukkaan heitetyt" työtunnit (niistähän mulle maksetaan 😉), vaan ennemminkin ne yhteistyötahot/muutamat osallistujat, jotka ovat uhranneet omaa aikaansa ja työpanostaan asian eteen. Ja sitten tuloksena onkin joko huojuva nolla tai jopa silkkaa miinusta. Se pistää miettimään, saako ensi kerralla enää niitä vähiäkään ihmisiä mukaan.
Jos nyt joku sitten keksii tai jo tietää sellaisen vippaskonstin, jolla saadaan porukka innolla mukaan, niin vihjeitä otetaan vastaan! Uusia kujeita tässä jo suunnitellaan, mutta kun vielä saisi mukaan niitä mukavia ja innokkaita ihmisiä...
Rehellisyyden nimissä on kerrottava, että kyllä niitä tapahtumia on sentään alkuvuonna päästy jokunen pitämäänkin - joskin niihinkin olisi mahtunut mukaan vielä paljon kivoja kavereita... Seuraavassa lyhyttä ja ytimekästä kuvakollaasia niistä.
 |
| Tammikuussa harjoiteltiin tarinallistamista yrityksen markkinoinnissa. |
 |
| Helmikuussa puolestaan käytiin maatilan turvallisuuspäivässä Haapamäellä |
 |
| Maaliskuussa ratkottiin Liesjärven kylällä TIKKAVIESTIN mestaruudet. |
 |
| Hanketoimistokin muutti uusiin tiloihin osoitteeseen Keuruuntie 16. Toimistokoira ei sentään kuulu uuden tilan vakiokalustoon, vaan oli paikalla vain tilapäistyövoiman ominaisuudessa... |
 |
| Maaliskuussa myös digiteltiin, eli tutustuttiin digimarkkinoinnin välineisiin Sanna Jylängin johdolla. |
 |
| Ja taas myytiin taloja ja tontteja, tällä kertaa koko Keuruun alueelta. Ostajat vain olivat uupelossa... |
 |
| Huhtikuussa, tarkalleen ottaen lankalauantaina polteltiin Karimolla pääsiäiskokko! |
Kaikesta huolimatta kylissä on siis elämää! Ja jotta sitä saataisiin sinne vielä lisää, niin ensi kerralla otapa kaveri, naapuri, mummo, kummi tai kaima kainaloon ja tuo mukanasi ihmettelemään - uskallan luvata, että kannattaa!
Kevättä rinnassa,
hankeharakka Kati
 |
| P.S. Tätä kirjoittaessa tämäkin kanto on jo todennäköisesti ravistellut lumet päälaeltaan ja katsoo virkistynein ilmein kohti kesää. Tehdään mekin niin! |
